Päivä kerrallaan.

17.10.24

Alkuviikon äänen käheydestä selvitty loppu viikoksi huomattavasti parempaan. Koirat ovat olleet hieman ihmeissään, mutta alkaneet tottua. Onneksi tuntevät minut hyvin ,myös pentu ja osaavat olla hyvin kontaktissa vastaanottamaan pieniäkin ohjausääniä ja käsimerkkejä.

Aamusta kolmikko oleili ulkona, kun varmistelin Rediä ettei tulisi enää ripulia sisälle yön jäljiltä. Hölmönä annoin eilen pitkään työiltaan pennulle naudan nilkkaluun ,jota se söi innolla monta tuntia huonoin seurauksin. Vatsa meni kuralle ilmeisesti liian rasvaisesta luusta. En muistanut, että iso nautanauta voi olla liikaa. 

Pennua treenasin päivällä Ojanjossa parkkiksella leikkien ja pieniä seuraamispätkiä tehden. Ihana, kun ollut leutu syksy niin saa nauttia ulkoilusta.

Iltapäivällä otettiin yhteislenkkiä. Poikien kanssa maastoiltu on mukavaa ja ruskeat kundit ovat leskenään nykyisin melkoisia symppiksiä. Omalla pihalla edelleen Fame on se Redin bestis, mutta Vonkale on pennun eräopas metsässä.

Wirenin Tommy piti Oiviksella luentoa illalla koiran peruskoulutuksesta ja elämästä pennusta sennuksi. Redi pääsi tutustumaan luennoitsijaan sekä osallistujiin. Olipa hieno ilta Tonttulassa.

Marraskuussa pidän etänä koirakoulun kselytunteja ti 12.11 ja 26.11 klo 1730. Tervetuloa linjoille kysymään ja kuuntelemaan. 

Etäluentoja tulossa myös tuleville kuukausille aiheina pentu, peruskoulutus ja kisakoira. 






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kyläilyä ja shoppailua.

Kotiin tulo

Ensimmäinen kotipäivä