Ruskeat pojat tokoilee
Kevät 2026 on ollut ruskeiden bc-poikien tokokevät ja ulkokausi startattiin hienosti.
Toinen lähestyy veteraani-ikää erikoisvoittajaluokassa ja toinen vasta aloittelee uraansa siirtyen juuri avoimeen luokkaan. Molemmat ovat muistuttaneet minulle jälleen kerran miksi toko on edelleen minun lempilajini.
----
Toukokuun lopussa oli vuorossa Goras ja kesäkuun alussa Redi.
Kaksi koiraa, kaksi koetta ja kaksi täysin erilaista tarinaa, mutta paljon yhteistäkin – meillä kaikilla tekemisen palo ja ilo, yhteistyö rakkaudesta lajiin.
---
Goras toko EVL 31.5.26 Vihti . Päättäväinen taival kohti ETVA-tunnusta.
Voe mahoton sentään. Mä ja rakas tokohörhö Goras suunnattiin kokeeseen tavoitteena taas selviytyä EVL-kehästä kunnialla läpi.
Tällä kertaa planeetat ja tähdet olivat sopivassa asennossa sekä toki myös treenillä osuutta asiaan. Ei se kaikki tuurilla tietenkään mene, vaikka onneakin tarvitaan aina matkaan.
Paikallo olot sujuivat ilman ylimääräisiä ääntelyitä ja levottomuutta. Olen jättänyt tämän osion pois treeneistä ja se on näemmä rauhoittanut koiraa, ainakin tässä kohtaa.
Tunnari oli heti ensimmäisenä yksilöliikkeenä liikkeenä ja jo siinä mietin, että nyt mennään joko syvään päätyyn tai sitten uidaan maaliin asti. Ja kuinkas kävikään, se onnistui.
No seuraaminen oli alkuun tuttuun tapaan kamalan levotonta, mutta loppu tulemana taas rauhoitui. Tosin jäävissä tuli iso hairahdus ruutuun päin, mutta asennot olivat onneksi tallessa.
Kierto - ohjattu ja "tavallinen" ohjattu olivat hienot. Nämä ovat varmasti Vonkaleen lemppariliikkeitä, kun saa mennä, juosta ja tehdä kaikenlaista.
Nooh ruudun eteen meno oli taas koukeroista ja ruudun jouduin korjaamaan peruutus käskyllä, kun koira jäi eteen. Mutta pelastettiin tästä pisteet.
Kaukoissa otti jojo asenteen alun maahan menossa ja luulin, että nyt lähti sivulta. Goras kuitenkin oli kuunnellut alun käskyn tarkasti ja hillitsi itsensä suorittamaan kaukot kunnialla läpi.
Luoksetulossa hitautta istumisen stopissa, muuten ok.
Voi mahotonta sentään, kiitos Aimo Voima Vonkale. Pysyin puikoissa ja teimme 1-tuloksen 268,5 pisteteellä + luokkavoitto ja tämä on meidän toinen EVL:n ykköstulos.
Huh huh. Ei ole helppoa saada Aimo Voima Vonkaleen kanssa kaikkia palasia loksahtamaan kohdalleen samaan kokeeseen. Mutta silloin kun onnistuu, tunne on aivan mahtava. On se vaan armoton tokodogi.
Kova menemään, kova tekemään ja kovasti vaatii myös ohjaajalta hallita ja hillitä tämä tokotorpedo sekä valjastaa sen suunnaton tekemisen ilo oikeaan suuntaan ja tottelemiseen.
Kiitos rakas master teacher Goras.
Nyt valioituminen on enää yhden ykköstuloksen päässä. Näimpä palauttava treenijakso taas päälle ja kisakalenterin tsekkaus.
---
Redi 7.6.26 Lempäälä
Viikko myöhemmin oli Redi Boyn vuoro startata avoin luokka ja ottaa kisakatsastus missä mennään.
Rohkeasti mentiin juniorin ensimmäiseen avoimen luokan kokeeseen ja myös ihka ensimmäiseen ulkokisaan.
Lämpöä riitti ja otettiin luokan ensimmäisenä koirana tehtävät haltuun parhaamme mukaan.
Tavoitteena oli saada kokemusta ja mieluusti myös vähintään 3-tulos, jotta saadaan lunastettua jo alkukesällä paikka SM-tokon joukkuekisaan avoimeen luokkaan.
Lopputuloksena 222,5 pistettä ja 3-tulos.
Saatiin mitä haettiin, vaikkei se ollut ihan itsestäänselvyys.
Tällaisissa tunnelmissa vedettiin luokka läpi:
Paikkiksessa Redi päätti matkia vieruskaveria ja meni myös maahan. Sepä sitten nollasi liikkeen. Tämän alun nollan jälkeen olin jo hieman lössähtänyt hetkellisesti, mutta kokosin itseni ja lähdin reippain mielin kehään ottamaan yksilöliikkeet.
Hyppynoudossa onnistuin heittämään kapulan niin pitkälle ja vinoon, että paluuhyppy jäi tekemättä, kun en tajunnut varmistaa käskyllä paluuhyppyä. Tästä 5.
Kauko-ohjauksesta 8, kun toinen istumaan nousu vaati lisäkäskyn. Häiriö liimasi koitan maahan , eikä kundi ollut ihan kuulolla.
Seuraamisessa maailma oli kehän ulkopuolinen toiminta kiinnostavampi kuin toko. Pisteitä jäi 7.
Liikkeestä seisomisesta 7,5, kun Redi kääntyi hieman mukaani koiran ohi taakse kävellessä. Tämä oli sinänsä vähän aivopieru koiralta, kun ei keskittynyt asentoon.
Mikään ei sinänsä tullut yllätyksenä tai niinkään epäonnistumisena. Tälläistä tämä oli kokemattoman ja liian vähällä häiriötreenillä olevan koiran kanssa eli ihan oman tasonsa mukaista toimintaa.
Mukana oli myös paljon hyvää.Vahvat liikkeet näkyivät hyvinä suorituksina, vaikka niissäkin oli vielä havaittavissa varmuuden puutetta ja viimeistelyn tarvetta.
Kierto 9,5. Hieman epäsiisti lopun sivulle tulo.
Luoksetulo 8,5. Tässä oli sama homma sivulle tulossa.
Ruutu 8. Aivan viimeisessä vaiheessa koira pomppasi seisomaan, kun menin sen viereen.
Nyt tarvitaan vain lisää kokemusta, häiriötreeniä ja kisakilometrejä. Parasta päivässä oli huomata, että juniori selviytyi uudesta tilanteesta hienosti. Osaa odottaa ja ottaa rauhassa sekä käyttäytyi kaiken kaikkiaan ensimmäisessä ulkokisassa hienosti. Niin tässä sivussa tuli vielä menolippu SM-tokoon joukkuekoirana.
---
Kisojen jälkeen
Lempäälän reissun jälkeen ehdittiin käydä kotona pyörähtämässä ennen kuin suuntasimme jo iltanosetreeneihin.
Siellä Norppa muistutti jälleen, miksi nose work on sille niin luonteva laji.
Kolme ulkoaluetta ja kolme peräkärryä. Piilot löytyivät varmasti ja ilmaisut olivat jälleen askeleen parempia - kielikuri on tehnyt tehtävänsä ja oppi on edistänyt toimintaa paremmaksi. Hyvä Norppa - jatketaan ilmaisun vahvistamista ja ehkäpä kesällä päästään ekoihin nose kisoihin.
-----
Tietopala: Useamman koiran kanssa harrastaminen, kisaaminen ja ohjaajan oma kasvu
Minulta kysytään välillä, miten pystyn harrastamaan ja kilpailemaan useamman koiran kanssa samaan aikaan. Vastaus on yksinkertainen: en aina pystykään täydellisesti.
Jokainen koira on erilainen. Yksi tarvitsee paljon vireenhallintaa, toinen itseluottamusta ja kolmas häiriötreeniä. Siksi myös tavoitteet, treenit ja kisasuunnitelmat täytyy rakentaa yksilöllisesti sekä hetki kerrallaan, ei liian tavoitteellisesti, mutta sopivan etenevästi.
Useamman koiran kanssa harrastaminen on opettanut minulle ennen kaikkea suunnittelua, priorisointia ja itseni johtamista.
Olen ollut aikoinaan todella kova kisajännittäjä. Pahimmillaan jännitys vaikutti omaan toimintakykyyni todella vahvasti ja koiran ohjaaminen oli vaikeata.
Vuosien aikana olen kuitenkin opetellut kisajännityksen hallintaa monella tavalla. Kiitos avuista urheilupsykologi V. Alatalo, Kido-valmennus J. Metso sekä viimeisimpänä Ursus Programin verkkovalmennukset. Nykyisin en valmenna itseäni kisajännityksen takia vaan, jotta kasvan kouluttajana, ohjaajana ja kisaajana entistäkin vahvemmaksi sekä varmemmaksi. Vain kouluttamalla tulee hyväksi, treenamalla vahvistuu ja kisaamalla kokee.
Nykyään en enää pyri poistamaan jännitystä. Pyrin käyttämään sitä hyödyksi. Jännitys kertoo, että asia on tärkeä. Kun sen oppii hyväksymään, sen voi kääntää keskittymiseksi, läsnäoloksi ja paremmaksi suorittamiseksi.
Suurin oppi on ollut tämä: Koirat eivät tarvitse täydellistä ohjaajaa. Ne tarvitsevat ohjaajan, joka pystyy olemaan tilanteessa läsnä, tekemään parhaansa ja nauttimaan yhteisestä matkasta. Ja juuri siksi rakastan edelleen kisaamista niin paljon.
---
Mainospala: Etävalmennus & lajivalmennuksen yksityisohjaukset
Kaipaatko sparrausta, suunnitelmaa tai ulkopuolista näkökulmaa koirasi koulutukseen?Etävalmennuksessa ja yksityisohjauksissa voidaan käsitellä esimerkiksi:
🐾 Tavoitteiden suunnittelua
🐾 Kisaan valmistautumista
🐾 Harrastuskoiran koulutuspolkua
🐾 Arjen haasteita
🐾 Koulutussuunnitelman rakentamista
🐾 Treenipäiväkirjan purkua ja analysointia
🐾 Kisajännitystä ja ohjaajan valmistautumista
🐾 Tokon ja rally-tokon valmennusta
🐾 Lajikohtaisten taitojen kehittämistä
🐾 Kisamaisten harjoitusten suunnittelua
Lajivalmennuksen yksärit sopivat niin aloitteleville harrastajille kuin tavoitteellisesti kisaaville koirakoille.
Etävalmennus puolestaan mahdollistaa sparrauksen ja suunnittelun myös silloin, kun välimatka on pitkä tai haluat ensin purkaa tilannetta rauhassa keskustellen.
Yksi keskustelu tai yksityistunti voi säästää kuukausien harhailun väärään suuntaan.
Tervetuloa mukaan suunnittelemaan koirasi seuraavia askeleita. 💜🐾
---
OivaKoira, Espoo (Mankkaa) – monipuolinen koirakeskus
🐶 Yksityisohjaukset, peruskoulutus, harrasteryhmät, lajivalmennus sekä tapahtumat ja erilaiset yhteistyökumppanuudet
💳 Maksutavat: MobilePay, kortti, käteinen, Epassi, Edenred, Smartum
👉 Näin tavoitat meidät:
📧 info@oivakoira.fi
📩 https://www.oivakoira.fi/fi/ota-yhteytta/
Services also in English!
📲 Seuraa meitä
🌐 www.oivakoira.fi
📸 Instagram & Facebook: @oivakoiraespoo
▶️ YouTube: @InfoOivaKoira
📝 Blogi: redikoira.blogspot.com
➰ Threads: @oivakoiraespoo
---
#OivaKoira #OivaKoiraMenetelmä #bcpojat #bordercollie #toko #tokosuomi #tottelevaisuuskoe
#koirankoulutus #harrastuskoira #lajivalmennus #etävalmennus #kisajännitys #harrastuskoira
#espoo #vantaa #helsinki #koirakoulu #koulutetun #koirankanssa #elämäonihanaa #yhdessäoppien
#tekemiseniloa
______
Brown BC Boys Doing Obedience
Spring 2026 has been a great obedience season for the brown BC boys, and we got the outdoor training season off to a strong start.
One dog is approaching veteran age in the Elite Obedience Class, while the other has just begun his journey in the Open Class. Both have reminded me once again why obedience is still my favourite dog sport.
At the end of May it was Goras's turn, and at the beginning of June Redi stepped into the ring.
Two dogs, two trials and two very different stories, yet also a lot in common – passion, joy and a shared love for the sport.
Goras – Elite Obedience, Vihti 31 May 2026
Determined journey towards the Finnish Obedience Champion title
Good grief.
My beloved obedience nerd Goras and I headed to Vihti with one goal: to get through the Elite Obedience Class ring with dignity once again.
This time the planets and stars were perfectly aligned. Of course, training played its part too. It is never all luck, although a little bit of luck is always welcome.
The group exercises went smoothly without extra whining or restlessness. I have actually stopped specifically training this part recently, and that seems to have helped him relax.
The scent discrimination exercise was the very first individual exercise of the day. At that point I was thinking that we were either going to sink immediately or swim all the way to the finish.
Fortunately, it worked.
As usual, the heeling started out rather restless but settled down towards the end. We had a major moment of distraction in one of the stationary exercises when Goras briefly focused on the send-away box, but luckily the position itself was correct.
The directed retrieve and the send-around exercises were excellent. These are probably Vonkale's favourite exercises because they involve speed, movement and lots of action.
The send to the box was once again a little complicated, and I had to correct his position with a backing-up cue because he stopped too early. Fortunately, we managed to save valuable points.
In the distance control exercise he looked ready to launch himself forward from the starting down position, and I genuinely thought he was about to break position. Instead, he listened carefully and completed the exercise successfully.
The recall was fine apart from a slightly slow sit-stop.
And then it happened.
A first prize with 268.5 points, class winner, and our second first prize in the Elite Class.
Wow.
It is never easy to get all the pieces to fall into place with Aimo Voima Vonkale. But when it happens, the feeling is incredible.
He is such a demanding obedience dog.
Fast, intense and full of drive. He constantly challenges me to channel all that enthusiasm into controlled and accurate work.
Thank you, my dear master teacher Goras.
Now we are only one first prize away from a championship title. Time for a recovery training period and another look at the competition calendar.
Redi – Open Class Debut, Lempäälä 7 June 2026
One week later it was Redi Boy's turn to step into the Open Class and see where we currently stand.
This was not only his first Open Class trial but also his very first outdoor obedience competition.
The weather was warm, and as the first dog in the class we did our best to tackle the day one exercise at a time.
The goal was to gain experience and hopefully earn at least a third prize result, which would secure a place on our club's Finnish Championship team in the Open Class.
The final result was 222.5 points and a third prize.
Exactly what we came for, although it was not guaranteed.
This was how the day unfolded:
In the group stay exercise, Redi decided to copy the dog next to him and lay down. That immediately resulted in a zero.
For a moment I felt rather deflated, but I pulled myself together and focused on the individual exercises.
In the jump retrieve I managed to throw the dumbbell so far and at such an awkward angle that Redi did not jump back on the return. I also failed to support the return with an extra cue. Five points.
Distance control earned an eight because the second sit-up required an additional command. The distractions around the ring seemed to glue him to the ground.
In heeling, the world outside the ring was simply more interesting than obedience. Seven points.
The stand from motion received 7.5 because Redi turned slightly towards me when I walked behind him. One of those young-dog moments where concentration briefly disappeared.
Nothing that happened was really a surprise or even a disappointment.
This was exactly what you would expect from an inexperienced dog with too little distraction training.
There was also plenty of good work.
His strongest exercises were genuinely strong, although they still need more confidence and polishing.
Send-around: 9.5
Recall: 8.5
Send to box: 8
A very respectable start to an Open Class career.
Most importantly, Redi handled the entire event beautifully. He waited calmly, relaxed between exercises and behaved exceptionally well throughout his first outdoor competition.
And as a bonus, he earned a place on the Finnish Championship team.
After the Competition
After returning home from Lempäälä we only had time for a quick stop before heading to evening nose work training.
Once again Norppa reminded me why nose work comes so naturally to him.
Three outdoor search areas and three trailers.
Every hide was found confidently and the indications were another step forward. Our work on controlling the tongue during indications is clearly paying off.
Good boy, Norppa.
We will continue strengthening the indication behaviour and perhaps this summer we will finally enter our first nose work competitions.
Information Corner
Competing with Multiple Dogs and Growing as a Handler
People often ask how I manage to train and compete with several dogs at the same time.
The simple answer is that I do not always do it perfectly.
Every dog is different. One needs arousal control, another confidence, and a third requires more distraction training. Because of this, goals, training plans and competition schedules must always be tailored to the individual dog and adjusted one step at a time.
Working with multiple dogs has taught me planning, prioritisation and self-leadership.
I used to suffer from severe competition nerves. At times the nerves affected my performance far more than the dog's ability.
Over the years I have learned many ways to manage competition anxiety. Special thanks to sports psychologist V. Alatalo, J. Metso's Kido coaching and, most recently, the Ursus Program online courses.
Today I no longer train myself because of competition nerves. I train myself because I want to become a stronger trainer, handler and competitor.
Only by teaching do we become better teachers.
Only by training do we become stronger.
Only by competing do we gain experience.
I no longer try to eliminate nervousness.
Instead, I use it.
Nervousness simply means that something matters. Once you learn to accept it, it can become focus, presence and better performance.
The biggest lesson has been this:
Dogs do not need perfect handlers.
They need handlers who are present, who do their best and who enjoy the journey together.
That is exactly why I still love competing so much.
Advertisement
Remote Coaching & Private Sport Dog Lessons
Would you like support, planning or an outside perspective on your dog's training?
Remote coaching and private lessons can include:
🐾 Goal setting and planning
🐾 Competition preparation
🐾 Training pathways for sport dogs
🐾 Everyday training challenges
🐾 Building a training plan
🐾 Training diary analysis
🐾 Competition nerves and handler preparation
🐾 Obedience and Rally Obedience coaching
🐾 Sport-specific skill development
🐾 Competition-style training sessions
Private coaching is suitable for both beginners and competitive teams.
Remote coaching offers a flexible way to discuss plans and training ideas even when distance makes in-person training difficult.
Sometimes one conversation can save months of heading in the wrong direction.
Welcome to plan your dog's next steps with us. 💜🐾
OivaKoira, Espoo (Mankkaa)
– A Versatile Dog Training Centre
🐶 Private lessons, foundation training, hobby groups, sport dog coaching, events and professional collaborations
💳 Payment methods:
MobilePay, card, cash, Epassi, Edenred, Smartum
👉 Contact us:
📩 https://www.oivakoira.fi/fi/ota-yhteytta/
🇬🇧 Services also in English!
📲 Follow us
📸 Instagram & Facebook: @oivakoiraespoo
▶️ YouTube: @InfoOivaKoira
📝 Blog: redikoira.blogspot.com
➰ Threads: @oivakoiraespoo
#OivaKoira #OivaKoiraMethod #bcboys #bordercollie #obedience #obediencedog
#dogtraining #sportdog #privatecoaching #remotecoaching #competitionmindset
#Espoo #Helsinki #Vantaa #dogschool #lifewithdogs #trainingtogether #dogsports
Kommentit
Lähetä kommentti